Tiesitkö, että kuulo­vau­ri­oiden määrä on dra­maat­tises­sa kasvus­sa koko maail­mas­sa?

Maail­man ter­veysjär­jestön WHO:n mukaan jopa joka neljäs meistä tulee kär­simään kuulo­vau­ri­oista vuo­teen 2050 men­nessä, jollemme tee asialle jotakin.

Meluisia ympäristöjä on yhä vaikeampi pae­ta

Tänäkin vuon­na maalisku­un kol­man­te­na päivänä vietetään Maail­man kuu­lopäivää. Maail­man ter­veysjär­jestön WHO:n organ­isoiman teemapäivän tavoit­teena on lisätä tietoisu­ut­ta kuulo­vau­ri­oiden yleistymis­es­tä ja keinoista niiden ennal­taehkäisemisek­si.

Kuulo­vau­ri­oiden määrä on dra­maat­tises­sa kasvus­sa koko maail­mas­sa. WHO:n arvioiden mukaan jo nyt noin 15 pros­ent­tia väestöstä kär­sii jonk­i­nasteis­es­ta kuu­lonalen­e­mas­ta. Vuo­teen 2050 men­nessä luvun ennuste­taan nou­se­van jopa 25 pros­ent­ti­in.

Vain muu­ta­man vuosikymme­nen kulues­sa joka neljäs meistä tulee elämään kuulo­vau­ri­oiden han­kaloit­ta­maa arkea, jollemme pyri akti­ivis­es­ti ehkäisemään kuu­lo­hait­to­ja.

Mon­et kuu­lo­hai­tat ovat pysyviä – ennal­taehkäisy avainase­mas­sa

Kon­ser­tit, urheilu­ta­pah­tu­mat, työ­paikat ja muut ympäristöt ovat usein meluisampia kuin mihin ihmisko­r­vat on luo­tu. Melua pide­tään kuu­lolle vaar­al­lise­na, jos se ylit­tää tois­tu­vasti 85 desi­beliä. Yksilölli­nen herkkyys vai­htelee, ja joidenkin ter­veys kär­sii jo 75 desi­belin melus­sa. Nämä raja-arvot ylit­tyvät yllät­tävän hel­posti esimerkik­si eri­lais­ten konei­den tai ihmisjoukko­jen äänistä.

Lievim­mät kuu­lo­hai­tat voivat olla palau­tu­via, mut­ta suuri osa vau­ri­oista jää pysyviksi. Tuhoutunei­den kuu­losolu­jen tilalle ei syn­ny enää uusia. Peru­ut­ta­mat­to­mia kuulo­vam­mo­ja voi pahim­mil­laan syn­tyä jopa ker­ta-altistu­mis­es­ta – mitä pidem­pi altistus, sen suurem­pi ris­ki.

Melun hai­tat eivät rajoitu vain kuu­lo-oireisi­in. Pitkäaikainen melulle altistu­mi­nen voi tutk­i­tusti aiheut­taa stres­sioire­i­ta, uni­vaikeuk­sia, veren­paineen nousua, tap­atur­ma-alt­tiut­ta, keskit­tymiskyvyn ongelmia ja jopa muistin ja oppimisen vaikeuk­sia.

Hyvät suo­javä­li­neet mah­dol­lis­ta­vat tur­val­lisen työn ja har­ras­tamisen

Paras tapa vält­tyä kuulo­vau­ri­oil­ta on liian melun vält­tämi­nen ja melun­lähtei­den elim­i­noin­ti, oli­pa kyse työ‑, har­ras­tus- tai muus­ta ympäristöstä. Melun vält­tämisen ei kuitenkaan tarvitse antaa raja­ta elämää, sil­lä jos varus­teet ovat oikeat, ei äänekkäistäkään tilanteista tarvitse olla huolis­saan.

Nykyaikaisten kuu­lon­suo­jain­ten tekni­ik­ka on kehit­tynyt huimasti, ja tar­jol­la on huip­pu­laa­tu­isia suo­jaimia mitä eri­laisimpi­in tarkoituk­si­in.

Jokaisen työssään tai har­ras­tuk­ses­saan melulle altistu­van kan­nat­taa sat­sa­ta laadukkaisi­in suo­jaimi­in, joiden avul­la arjes­ta ja vapaa-ajas­ta voi naut­tia ilman pelkoa kuulo­vau­ri­oista. Niiden avul­la voit hal­li­ta ääniym­päristöäsi täysin omil­la ehdoil­lasi.

Esimerkik­si kon­serteista ja live­musi­ik­ista voi naut­tia täysin rin­noin jou­tu­mat­ta tin­kimään äänen­laadus­ta. ”Safe lis­ten­ing” on myös WHO:n käyt­tämä ter­mi, jol­la viitataan tur­val­liseen musi­ik­ista ja vapaa-ajas­ta naut­timiseen.

Sama kos­kee moot­to­ri­urheil­i­joi­ta, vesiurheil­i­joi­ta, musi­ikin tek­i­jöitä, met­sästäjiä, ase­har­ras­ta­jia ja monien muiden äänekkäi­den lajien har­ras­ta­jia – mis­tään ei tarvitse tin­kiä, eikä kuulo­vau­ri­oi­ta pelätä, kun varus­teet ovat kun­nos­sa.

Tutus­tu Novavox­in yksilöl­lisi­in kor­vat­ulp­pi­in