Maailman kuulopäivä 3.3.2022

Tie­sitkö, että kuu­lo­vau­rioiden määrä on dra­maat­ti­sessa kas­vussa koko maailmassa?

Maa­ilman ter­veys­jär­jestön WHO:n mukaan jopa joka neljäs meistä tulee kär­simään kuu­lo­vau­rioista vuoteen 2050 men­nessä, jol­lemme tee asialle jotakin.

Meluisia ympä­ristöjä on yhä vai­keampi paeta

Tänäkin vuonna maa­liskuun kol­mantena päivänä vie­tetään Maa­ilman kuu­lo­päivää. Maa­ilman ter­veys­jär­jestön WHO:n orga­ni­soiman tee­ma­päivän tavoit­teena on lisätä tie­toi­suutta kuu­lo­vau­rioiden yleis­ty­mi­sestä ja kei­noista niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Kuu­lo­vau­rioiden määrä on dra­maat­ti­sessa kas­vussa koko maa­il­massa. WHO:n arvioiden mukaan jo nyt noin 15 pro­senttia väes­töstä kärsii jon­ki­nas­tei­sesta kuu­lon­ale­ne­masta. Vuoteen 2050 men­nessä luvun ennus­tetaan nousevan jopa 25 prosenttiin.

Vain muu­taman vuo­si­kym­menen kuluessa joka neljäs meistä tulee elämään kuu­lo­vau­rioiden han­ka­loit­tamaa arkea, jol­lemme pyri aktii­vi­sesti ehkäi­semään kuulohaittoja.

Monet kuu­lo­haitat ovat pysyviä – ennal­taeh­käisy avainasemassa

Kon­sertit, urhei­lu­ta­pah­tumat, työ­paikat ja muut ympä­ristöt ovat usein melui­sampia kuin mihin ihmis­korvat on luotu. Melua pidetään kuu­lolle vaa­ral­lisena, jos se ylittää tois­tu­vasti 85 desi­beliä. Yksi­löl­linen herkkyys vaih­telee, ja joi­denkin terveys kärsii jo 75 desi­belin melussa. Nämä raja-arvot ylit­tyvät yllät­tävän hel­posti esi­mer­kiksi eri­laisten koneiden tai ihmis­jouk­kojen äänistä.

Lie­vimmät kuu­lo­haitat voivat olla palau­tuvia, mutta suuri osa vau­rioista jää pysy­viksi. Tuhou­tu­neiden kuu­los­o­lujen tilalle ei synny enää uusia. Peruut­ta­mat­tomia kuu­lo­vammoja voi pahim­millaan syntyä jopa kerta-altis­tu­mi­sesta – mitä pidempi altistus, sen suu­rempi riski.

Melun haitat eivät rajoitu vain kuulo-oireisiin. Pit­kä­ai­kainen melulle altis­tu­minen voi tut­ki­tusti aiheuttaa stres­sioi­reita, uni­vai­keuksia, veren­paineen nousua, tapa­turma-alt­tiutta, kes­kit­ty­mis­kyvyn ongelmia ja jopa muistin ja oppi­misen vaikeuksia.

Hyvät suo­ja­vä­lineet mah­dol­lis­tavat tur­val­lisen työn ja harrastamisen

Paras tapa välttyä kuu­lo­vau­rioilta on liian melun vält­tä­minen ja melun­läh­teiden eli­mi­nointi, olipa kyse työ-, har­rastus- tai muusta ympä­ris­töstä. Melun vält­tä­misen ei kui­tenkaan tar­vitse antaa rajata elämää, sillä jos varusteet ovat oikeat, ei äänek­käis­täkään tilan­teista tar­vitse olla huolissaan.

Nyky­ai­kaisten kuu­lon­suo­jainten tek­niikka on kehit­tynyt hui­masti, ja tar­jolla on huip­pu­laa­tuisia suo­jaimia mitä eri­lai­simpiin tarkoituksiin.

Jokaisen työssään tai har­ras­tuk­sessaan melulle altis­tuvan kan­nattaa satsata laa­duk­kaisiin suo­jaimiin, joiden avulla arjesta ja vapaa-ajasta voi nauttia ilman pelkoa kuu­lo­vau­rioista. Niiden avulla voit hallita ääniym­pä­ris­töäsi täysin omilla ehdoillasi.

Esi­mer­kiksi kon­ser­teista ja live­musii­kista voi nauttia täysin rinnoin jou­tu­matta tin­kimään äänen­laa­dusta. ”Safe lis­tening” on myös WHO:n käyttämä termi, jolla vii­tataan tur­val­liseen musii­kista ja vapaa-ajasta nauttimiseen.

Sama koskee moot­to­riur­hei­li­joita, vesiur­hei­li­joita, musiikin teki­jöitä, met­säs­täjiä, ase­har­ras­tajia ja monien muiden äänek­käiden lajien har­ras­tajia – mistään ei tar­vitse tinkiä, eikä kuu­lo­vau­rioita pelätä, kun varusteet ovat kunnossa.

Tutustu Nova­voxin yksi­löl­lisiin korvatulppiin